Tieliikennelaki uudistui – mikä muuttui autoilijan arjessa?

Uusi tieliikennelaki astui voimaan 1.6.2020. Lakiuudistuksen tarkoituksena on lisätä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä samalla keventää sääntelyä. Lisäksi luodaan edellytyksiä uusille digitaalisille liikennepalveluille ja liikenteen automaatiolle. Muutos näkyy esimerkiksi uusina liikennemerkkeinä teiden varsilla sekä ennakointivelvollisuutena liikenteessä.

Sujuva ja turvallinen, kevyemmin säännelty liikenne on ollut tavoitteena, kun tieliikennelakia on uudistettu. Sujuvuuden lisäksi taustalla on myös suomalaisen lainsäädännön sopeuttaminen kansainvälisiin sopimuksiin ja EU:n asettamiin vaatimuksiin. Aiemmin monia liikenteeseen liittyviä asioita on säädetty asetuksissa (esimerkiksi ajoneuvojen käytöstä tiellä annettu asetus) – nyt nämä asetukset on kumottu ja mm. liikennemerkeistä, tiemerkinnöistä, liikennevaloista ja nopeusrajoituksista säädetään laissa.

Olemme koonneet tähän juttuun tiivistelmän tärkeimmistä muutoksista.

Ajoneuvon kuljettajalle lisää vapauksia – ja velvollisuuksia

Uusi tieliikennelaki tuo liikenteeseen uusia vapauksia. Esimerkiksi pysäköintikiekkoa tai vastaavaa laitetta ei enää tarvita. Riittää, että pysäköintiajan alkaminen on ilmoitettu selkeästi havaittavalla tavalla. Yksi näkyvimmistä muutoksista puolestaan on se, että nyt taajamissa pysäköiminen myös tien vasemmalle puolelle on mahdollista. Tällöinkin on varmistettava, ettei pysäköinti vaaranna tai haittaa muuta liikennettä.

Vapauksien lisäksi lakiin on kirjattu velvoitteita. Ennakointivelvollisuus edellyttää tienkäyttäjää ennakoimaan muiden tiellä liikkuvien toimintaa ja näin välttämään vaaratilanteita. Laissa myös täsmennetään, että ohitettavan ajoneuvon kuljettaja ei millään tavoin saa vaikeuttaa ohitusta.

Lisäksi moottorikäyttöisessä ajoneuvossa on ajon aikana käytettävä sekä ajovaloja että takavaloja, kun on hämärää tai pimeää, tai näkyvyys on huono esimerkiksi sääolosuhteiden vuoksi. Pelkät huomiovalot eivät siis riitä.

Rikesakosta liikennevirhemaksu

Vähäisistä liikennerikkomuksista ei enää saa rikesakkoa. Tilalle tulee liikennevirhemaksu, ja sakkorangaistus on jatkossa varattu vakavampiin liikennerikoksiin. Liikennevirhemaksu ei siis ole sakko, vaan hallinnollinen sanktio. Sen suuruus on 20–200 euroa, riippuen siitä, kuinka vakavasta rikkomuksesta on kyse.

Jos liikennevirhemaksu määrätään useammasta kuin yhdestä rikkomuksesta, korotetaan teoista seuraavaa ankarinta liikennevirhemaksua kertaluonteisesti 40 eurolla.

Nopeusrajoituksiin muutoksia

Tieosuudelle voidaan nyt asettaa nopeusrajoituksen lisäksi vähimmäisnopeus. Vähimmäisnopeutta ei saa alittaa, ellei liikennetilanne – esimerkiksi onnettomuus – sitä edellytä. Tällaiselle tielle ei ole asiaa sellaisella ajoneuvolla, jonka rakenteellinen nopeus alittaa merkityn vähimmäisnopeuden.

Paketti- ja huoltoautoilta poistuu ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus. Aivan kuten henkilöautoihin, niihin pätevät samat tie- tai aluekohtaiset nopeusrajoitukset. Sen sijaan kevytperävaunua vetävän henkilö- tai pakettiauton suurin sallittu nopeus on 100km/h.

Talvirenkaita saa käyttää kelin mukaisesti

Uusi tieliikennelaki uudistaa merkittävästi myös kesä- ja talvirenkaiden käyttöä.

Aiemmin talvirenkaat piti vaihtaa joulukuun alussa ja niillä piti ajaa vähintään helmikuun loppuun saakka, oli keli mikä hyvänsä.

Uuden lain mukaan talvirenkaita on käytettävä marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä edellyttää. Toisin sanoen talvikuukausina olisi periaatteessa mahdollista ajaa myös kesärenkailla – jos keli antaa myöten. Lisäksi nastarenkaita saa käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun – sekä muulloinkin, jos sää tai keli edellyttää.

Renkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden pitää olla vähintään 1,6 millimetriä. Tämä koskee sekä kaikkia moottorikäyttöisiä ajoneuvoja että näiden perävaunuja.

Uusia liikennemerkkejä ja tiemerkintöjä

Uusi tieliikennelaki tuo mukanaan joukon kokonaan uusia sekä uudistettuja liikennemerkkejä. Uusia ovat muun muassa ajokaistojen yhdistyminen ja vähimmäisnopeus. Uudet merkit myös yhdenmukaistavat suomalaista liikennemerkistöä muun Euroopan kanssa.

Osa merkeistä uudistetaan, eli vanha kuva korvataan uudella. Tarkoituksena on tehdä merkeistä selkeämpiä ja luettavampia. Uudistetut merkit ilmestyvät tienvarsille kymmenen vuoden siirtymäajan kuluessa.

Lue lisää uusista liikennemerkeistä.

Tiemerkinnätkin uudistuvat monin paikoin. Keltainen sulkuviiva katoaa tulevien vuosien kuluessa, väri muuttuu valkoiseksi muun Euroopan tapaan. Keskiviivan voi jatkossa korvata kahdella rinnakkaisella keskiviivalla, mikä parantaa ajoturvallisuutta esimerkiksi silloin, kun keskikaidetta ei voida asentaa.

Pyörätien jatke merkitään vain, jos muulle liikenteelle on osoitettu väistämisvelvollisuus, sekä liikennevalo-ohjatussa ajoradan ylityskohdassa. Tämä parantaa pyöräilijän mahdollisuuksia havaita, onko hän tien ylityksessä väistämisvelvollinen. Pyörätien jatke on merkittävä kahden vuoden siirtymäajan kuluessa.

Lue lisää uusista tiemerkinnöistä.