EU:n asettama biovelvoite vähentää hiilidioksidipäästöjä

Suomella on tavoite, että vuonna 2020 myydyn polttoaineen energiasta 20 prosenttia on biopohjaista. Käytännössä tavoitteeseen päästään lisäämällä tavallisen polttoaineen joukkoon biokomponenttia. Esimerkiksi biopohjaisen dieselin päästöt jäävät kymmenesosaan tavallisen dieselin päästöistä.

Biovelvoite

Biovelvoite on EU-määräys, jonka mukaan vuonna 2020 myydyn polttoaineen energiasta pitää olla 10 prosenttia biopohjaista. Suomessa on tätä tiukempi tavoite: 20 prosenttia vuonna 2020 ja 30 prosenttia vuonna 2029. Jokaisen polttoainejakelijan kuten ABC:n, Nesteen, St1:n ja Teboilin on raportoitava vuosittain valvontaviranomaiselle eli verohallinnolle, että se on täyttänyt biovelvoitteen vaatimukset.

Polttoaineeseen lisätty biokomponentti vähentää hiilidioksidipäästöjä selvästi. Sekä biopohjaisen etanolin että Nesteen ja UPM:n valmistaman biopohjaisen dieselin päästöt ovat jopa 90 prosenttia pienemmät kuin fossiilisen bensiinin tai dieselin päästöt.

Biopolttoaineen energiaosuus vaihtelee

95-oktaanisessa bensiinissä se on 10 prosenttia, 98-oktaanisessa 5 prosenttia. Energiamääränä 5 tilavuusprosenttia etanolia vastaa 3 prosenttia polttoaineen energiasta, koska etanolilitran energiasisältö on noin neljänneksen alhaisempi kuin bensiinilitran. Biopohjaisen dieselin energiasisältö on vain kuusi prosenttia alle fossiilisen dieselin.

Dieselissä biokomponentin osuus vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon jakelija myy bensiiniä: mitä enemmän bensiiniä myydään, sitä enemmän dieselissä on oltava biokomponenttia, jotta jakeluvelvoite saavutetaan. Koska dieseliä myydään noin kaksi kertaa enemmän kuin bensiinilaatuja yhteensä ja myydystä bensiinistä on 98E5:ta noin kolmannes, on dieselissä biokomponentin osuus 25-30 prosenttia.

Vaikka biopohjaisten dieselin raaka-aineena onkin ilmastoystävällinen biomassa, tarvitaan sen tuotannossa vetyä. Sitä tuotetaan sekä UPM:n Lappeenrannan tehtaalla että Nesteen Kilpilahden jalostamolla fossiilisesta maakaasusta.