35 000 auton data-aineisto paljastaa autoilun trendejä

LeasePlanille palautuneiden leasingautojen data vuosilta 2005–2020 kertoo mielenkiintoisia tietoja autoilun muutoksista. Aineisto kattaa yli 30 000 henkilöautoa ja yli 5000 pakettiautoa.

Ensimmäisenä huomio kiinnittyy käyttövoimien väliseen suhteeseen: dieselit olivat leasingautoina selkeästi alakynnessä aina vuoteen 2011 saakka, jolloin ne ohittavat palautuneissa henkilöautoissa bensakäyttöiset.

Leasingsopimukset ovat tyypillisesti kolmen vuoden mittaisia. Niinpä diesel ohitti bensiinin käyttöön otettujen leasingautojen käyttövoimana jo vuonna 2008.

Merkkien kulutuserot pienentyneet

Bensa-autoja noin neljännes

Palautuneiden bensiinikäyttöisten henkilöautojen määrä putosi huippuvuodesta 2008 vuoteen 2012 noin kolmannekseen ja on pysynyt viime vuoteen saakka jokseenkin sillä tasolla.

”Bensiinikäyttöisille on kiinteä käyttäjäkuntansa. Niille, jotka ajavat alle 20 000 kilometriä vuodessa, bensiini on hyvä vaihtoehto. Bensiinikäyttöiset ovat hieman halvempia investoinneiltaan. Niiden hieman korkeammat käyttökustannukset eivät pienemmillä ajokilometreillä paina vaakaa toiseen suuntaan”, LeasePlanin kaupallinen data-analyytikko Anton Holmström sanoo.

Dieseleiden määrä saavutti huippunsa vuonna 2015 ja on pysynyt saavutetussa määrässä, joka on noin kolminkertainen bensa-autoihin verrattuna. Nyt 2020-luvulla elämme käyttövoimien murroskohdassa, jossa ladattavien autojen menekki on ohittanut uusissa henkilöautoissa pelkkää bensiiniä käyttävät ja on saavuttamassa dieselautojen tason. Tämä muutos näkyy palautuneissa autoissa parin kolmen vuoden päästä.

Vuoden 2008 autoveron muutos vaikutti autojen käyttövoiman valintaan. Hiilidioksidipäästöt tulivat tuolloin yhdeksi autoveron määräytymisperusteeksi, jolloin vähäpäästöiset dieselit tulivat kokonaiskustannuksiltaan isopäästöisempiä bensa-autoja houkuttelevimmiksi.

Niille, jotka ajavat alle 20 000 kilometriä vuodessa, bensiini on hyvä vaihtoehto

Anton HolmströmLeasePlanin kaupallinen data-analyytikko

Bensan kulutus pienentynyt

Dieselkäyttöisten autojen keskimääräisessä polttoaineen kulutuksessa on tapahtunut hienoista edistystä: kulutus on laskenut vuoden 2009 6,7 litrasta sadalla kilometrillä 12 prosenttia vuoden 2020 5,9 litraan sadalla kilometrillä. Bensa-autoissa muutos on ollut dramaattisempi: vuosina 2006–2007 keskikulutus oli 8,7 litraa sadalla kilometrillä ja vuonna 2020 noin 20 prosenttia alempi eli 6,9 litraa sadalla kilometrillä. 

”Bensa-autojen keskikulutuksen pieneminen johtuu muun muassa siitä, että isommissa autoissa on siirrytty dieselkäyttöisiin, joissa kulutus, päästöt ja autovero ovat pienempiä. Isot bensiinikäyttöiset autot ovat yhä harvinaisempia.”

”Bensa-autoissa yleistyneet turboahtimet sekä iskutilavuudeltaan aiempaa pienemmät moottorit ovat vaikuttaneet keskikulutuksen pienenemiseen. Kiristyneiden päästömääräyksien takia erityisesti dieselautoissa monimutkaistunut päästöjen hallinta ja pienhiukkaset ovat osin syöneet niiden energiatehokuuden edistymistä”, Holmström sanoo.

Pakettiautojen, jotka ovat lähes kaikki dieseleitä, kulutus on pysynyt lähes vakiona noin 9,5 litrassa sadalla kilometrillä.

Merkittäviä pudotuksia vuosittaisiin ajomääriin

Autojen keskimääräiset vuosittaiset kilometrimäärät ovat laskeneet 15 vuoden aikana. Dieselillä ajavien keskimääräinen kilometrimäärä oli suurimmillaan 2008–2009, jolloin kilometrejä kertyi keskimäärin noin 45 000 vuodessa. Noista vuosista kilometrimäärät putosivat vuoden 2020 vajaaseen 35 000 kilometriin.

Bensalla ajavien huippuvuosi oli 2008 reilulla 33 000 kilometrillä, josta lähdettiin tasaiseen laskuun viime vuoden noin 28 000 kilometriin.

”Tarkastelujakson alussa vuosittaiset ajomäärät olivat erittäin korkeita. Ei siis ihme, että niistä määristä on tultu alas.”

On syytä muistaa, että aineisto koskee vapaan autoedun omaavia, kuten autoa työssään tarvitsevia tai yritysten avainhenkilöitä.

”Vapaalla autoedulla voi olla vaikutuksensa ajettuihin kilometrimääriin”, Holmström huomauttaa.

Pakettiautojen vuosittainen ajosuorite on pudonnut samalla tavalla kuin henkilöautojen: vuoden 2005 24 000 kilometristä vuoden 2020 21 000 kilometriin.

Merkkien kulutuserot pienentyneet

Suosituimpien automerkkien kulutuserot ovat kaventuneet vuosina 2005–2020. Kun tarkastellaan sekä dieseleiden että bensakäyttöisten kaikkia malleja yhdessä, kuluttivat Volvo ja Audi vuonna 2005 selkeästi enemmän kuin Skoda, Volkswagen ja Ford. Tilanne on nyt toinen: viiden suosituimman merkin keskikulutus on 6,0–6,5 litraa sadalla kilometrillä, ja Volvo on Volkswagenin rinnalla nykyään vähäruokaisin.

Kun merkkejä vertaillaan käyttövoimittain, nähdään että vuonna 2005 bensa-autojen polttoainetta kului Volvoilla ja Audeilla 9,0 ja 8,5 litraa sadalla kilometrillä. Vuonna 2020 vastaavat luvut olivat 7,2 ja 6,6 litraa sadalla kilometrillä eli saman verran muiden suosikkimerkkien kanssa. Dieseleissä Volvo ja Audi lähtivät 7,5 ja 7,0 litran kulutuslukemista ja molemmat päätyivät maltilliseen 6,0 litraan vuonna 2020.

”Paljon kuluttavat ja isopäästöiset autot eivät ole enää sosiaalisesti hyväksyttäviä. Yritysten autopolitiikat ohjaavat tiukempien päästörajojen myötä vähäpäästöisempiin autoihin.”

”Suomen hiilidioksidipäästöpohjainen autovero on alkanut suosia vähäpäästöisiä autoja.  EU:n asettama tiukka keskiarvopäästötavoite on myös tärkeä muutosvoima. Sen ansiosta markkinoille tulee entistä enemmän vähäpäästöisiä vaihtoehtoja ja isopäästöisten autojen tarjonta vähenee.” Holmström sanoo.

Jaa tämä artikkeli