Ajatko paljon? Tarkista nämä 10 asiaa ajoergonomiassasi

Monilta työpaikoilta löytyy nykyään säädettävät pöydät ja tuolit, jotka mahdollistavat työskentelyasennon vaihtelun myös seisaalleen. Sama ei kuitenkaan onnistu auton ratissa, jossa paikallaanolon ongelmat ovat yhtälailla läsnä jo yllättävän lyhyilläkin matkoilla. LeasePlan selvitti, mitä autoilijat voivat tehdä ajoergonomiaansa parantaakseen.

Työympäristö vaikuttaa olennaisesti työsuoritteeseen ja toimintakyvyn säilymiseen. Esimerkiksi istumatyön terveyshaitoista ja niistä aiheutuvista sairauspoissaoloista on puhuttu paljon. Toistuvien ja pitkäkestoisten istumajaksojen ja muun paikallaanolon on todettu lisäävän tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia ja useiden pitkäaikaissairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien riskiä. Ei siis ole samantekevää, miten autoilemme. Siksi ajoergonomiaan on tärkeää kiinnittää huomiota.

Mistä on olennaista lähteä liikkeelle?

  • Tutustu ajoneuvosi ohjaamoon ja ohjekirjaan, niin löydät käytettävissä olevat hallintalaitteet ja säädöt – Työterveyslaitoksen mukaan ergonomialla tarkoitetaan tekniikan ja toiminnan sovittamista ihmisille. Hyvän ergonomian avulla parannetaan ihmisen turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestelmien häiriötöntä ja tehokasta toimintaa. Siksi ajamaan lähdettäessä on olennaista tietää, mistä erilaiset säädöt löytyvät autossa, ja tehdä tarvittavat muokkaukset.
  • Vireystila – Kokonaisvaltaisessa ergonomiakäsityksessä on tärkeää huomioida riittävä unen saanti. Väsymys on turvallisuusriski, ja siksi ennen pitkää ajomatkaa ei kannata tankata kovin raskasta ateriaa. Riittävä vireystila antaa pohjan hyvälle ja ergonomiselle ajosuoritteelle.
  • Aktiiviset tauot osaksi ajomatkoja – Pienet tauot tekevät hyvää vireydelle. Ainakin 45–60 minuutin yhtäjaksoisen istumisen jälkeen jalat tulisi saada liikkeelle. Esimerkiksi kävely saa verenkierron lisääntymään ja täten toimii hyvin vastapainona staattiselle istumiselle. Kahvitauolla ei kannatakaan istuutua alas vaan viettää se mieluummin seisaaltaan.

Millainen asento? Mitä säädetään ja miten?

  • Alavartalo – Istuimen alaosan ja selkänojan kulmaa tulisi säätää niin, että reiden ja ylävartalon kulma on hieman yli 90 astetta. Samalla istuimen ja poljinten välinen etäisyys kannattaa mitoittaa niin, että jarrupoljinta painettaessa jalka jää hieman koukkuun. Näin paitsi asento myös jarrutusteho on optimissaan. Hyvän verenkierron takaamiseksi on lisäksi hyvä varmistaa, että polvitaipeen alla on tilaa – penkin ei tule painaa liikaa reiden alapintaa.
  • Keskivartalo – Hyvin tuettu ristiselkä on tärkeää huomioida. Penkki kannattaakin säätää niin, että alaselän kohdalla tuntuu selkeästi tuki istuimen selkänojasta. Vaihtoehtoisesti voi hankkia erillisen ristiseläntuen.
  • Ylävartalo – Ohjauspyörän otteessa olennaista on, että hartiat ovat rentoina, kädet laskeutuvat koukkuun ja tarttuvat kiinni ratin yläosasta. Tällainen asento on paras myös ohjattavuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Niskatuen yläreuna on hyvä säätää samalle tasolle päälaen kanssa sellaisessa kulmassa, jossa takaraivon ja niskatuen väliin jää kaksi senttiä
  • Sopiva istuinkorkeus – Istuimen korkeuden tulisi olla riittävä, jotta kuljettaja näkee hyvin eteen ja hieman alaviistoon. Liian matala ja makaava ajoasento on yleinen virhe – autossa ei ole tarkoitus levätä täysin makuuasennossa.

Mitä muuta kannattaa huomioida?

  • Vaihtele asentoa! – Kuormituksen keventämiseksi on olennaista, ettei yhteen asentoon lukkiuduta. Jos aamupäivällä ajaa tietyssä asennossa, kannattaa asentoa hieman muuttaa iltapäivän paluumatkalla. Penkin säätöjen muokkaaminen tukevammiksi tuo lisää ryhtiä ajoasentoon. Samalla vahvistunut tuntoaistimus auttaa mahdolliseen orastavaan väsymykseen.
  • Valitse itsellesi sopiva auto ja istuin – Uudemmissa autoissa on viimeisimmät ominaisuudet ja monipuolisimmat säätömahdollisuudet. Vaikka vanhemmistakin malleista löytyy säätömahdollisuuksia, niiden istuimet voivat olla eläneet niin, että tukiominaisuudet ovat heikentyneet. Uusia erillisiä istuimia on myös mahdollista hankkia, ja etenkin ammattikuljettajien kannattaa sellaista harkita. Lisäksi ihmisten fyysisten ominaisuuksien vaihdellessa joskus auton valinnallakin on merkitystä. Pituudeltaan lyhyemmät kuljettajat saattavat hyötyä automallista, jossa istutaan jo luonnostaan hieman korkeammalla.
  • Ilmastointi – Liian kylmä ilma jäähdyttää lihaskudoksia ja vähentää täten myös verenkiertoa. Esimerkiksi suoraan niska- ja hartiaseutua kohti puhaltava ilma voi aiheuttaa vedon tunnetta ja tätä kautta johtaa lihasten tarpeettomaan jännittämiseen. Siksi varsinkin automaattinen jäähdytys kannattaa säätää noin 22–24 asteen lämpötilaan omien tuntemusten mukaan.

Juttua varten haastateltiin ajoergonomian asiantuntijoita:

Mika NybergTyöterveyslaitoksen ergonomianasiantuntija ja tuotepäällikkö.

Arto ReimanDosentti Oulun yliopistossa, väitellyt jakelukuljettajien työn turvallisuudesta. Arto on myös Suomen ergonomiayhdistyksen puheenjohtaja.