Yhteystiedot
My account
Sähköauto on kallis hankkia mutta halpa ajaa
Sähköauton hankintahinta on korkea, mutta käyttökustannukset edulliset. Sähköautot kiinnostavat suomalaisia, mutta latausinfran puute hidastaa voittokulkua.
Sähkö käyttövoimana
Sähköautoa harkittaessa on syytä huomioida, miten autoa käytetään. Jos myyntiedustaja ajaa jatkuvasti satojen kilometrien päivämatkoja, ei täyssähkö ole välttämättä paras käyttövoima, sillä tarvittavat latausajat voivat muodostua ongelmaksi.
– Vuonna 2019 tehdystä tutkimuksesta ilmenee, että täyssähköauton omistajat ajavat keskimääräistä enemmän. Sähköautoilla, joissa on iso akku, voi ajaa pitkiäkin matkoja, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko kertoo.
Jos yrityksellä on varaa hankkia isoilla akuilla varustettuja ja 400 kilometrin ajomatkan lupaavia sähköautoja työntekijöilleen, voi se olla pitkällä aikavälillä kannattavaa. Tällaisen valinnan tekee toisaalta ongelmalliseksi se, etteivät kalliin sähköauton hyödyt ehdi toteutua ennen kuin on jo aika vaihtaa auto uuteen.
Suomalaiset suosivat lataushybridejä
LeasePlanin julkaisema EV Readiness Index 2020 kertoo, että Suomessa sähköautojen uusrekisteröintien osuus kaikista uusista autoista oli vuonna 2019 EU-alueen neljänneksi korkein. Suomessa, kuten myös Ruotsissa, lataushybridien määrä oli selvästi korkeampi verrattuna useimpiin muihin maihin. Latausasemien määrässä suhteutettuna sähköautojen määrään Suomi sijoittui sen sijaan EU-maiden heikoimpaan kolmannekseen.
Suomessa ladattavia hybridejä oli vuoden 2019 lopussa vajaat 25 000 ja täyssähköautoja 4 600. Työsuhdeautoissa tilanne näkyy vieläkin selvemmin. LeasePlanin maaliskuun 2020 tilasto kertoo, että ladattavien hybridien osuus uusista autoista oli 25 prosenttia ja täyssähköautojen 2 prosenttia.
Kuinka ympäristöystävällisiä sähköautot lopulta ovat?
Sähköautojen vastuullisuus, vähäpäästöisyys ja ympäristöystävällisyys riippuvat lopulta kahdesta tekijästä: millä tavalla tuotetulla sähköllä akut ladataan ja missä akku on tehty.
Jos sähköntuotanto on lähes kokonaan päästötöntä kuten Norjassa ja Ruotsissa, sähkö on vastuullinen valinta käyttövoimaksi. Toisin on esimerkiksi Iso-Britanniassa tai Saksassa, missä fossiilisilla polttoaineilla tuotetaan edelleen merkittävä osa sähköstä. Suomen tilanne on lähellä Ruotsia, sillä päästöttömän sähkön osuus oli 82 prosenttia sähköntuotannosta vuonna 2019.
Akun, ja erityisesti akkukennojen, valmistus syö energiaa ja aiheuttaa ympäristökuormaa aina akkumineraalien louhinnasta ja jalostuksesta alkaen. Aasiassa valmistettujen isojen akkujen hiilidioksidikuorma on suurempi kuin esimerkiksi Ruotsissa valmistettujen.
– Sähköauto on halpa käyttää ja sen käytönaikaiset päästöt ovat aina liikenteen kannalta nolla, koska sähkön tuotannon päästöt lasketaan energiasektorille. Vastaavasti sen valmistukseen liittyy materiaalitarpeita ja energiatarpeita huomattavasti enemmän kuin perinteisellä polttomoottoriautolla.
Latausinfran puute hidastuttaa sähkön voittokulkua
Puutteellinen latausinfrastruktuuri on Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lundin mukaan sähköautoilun suurin hidaste. Kiinteistöjen matalajänniteverkon kapasiteetti riittää vain harvassa paikassa suurelle määrälle yhtä aikaa lataavia autoja. Myös kaupunkien jakeluverkosto ja muuntamot pitää monin paikoin päivittää, jos sähköautojen määrä kasvaa merkittäväksi.
Kotilataus ei ole ongelma omakotiasujalle, joka voi hankkia pihalleen lataustolpan ja teettää tarvittavat sähkötyöt. Tilanne on toinen isossa kerrostaloyhtiössä ja rivitaloissa, joissa osakkaat ovat harvoin halukkaita kustantamaan sähköautolatauksen vaatimat muutostyöt. Tämän tilanteen helpottamiseksi Asumisen rajoitus- ja kehittämiskeskus Ara myöntää taloyhtiöille 50 prosentin investointitukea.
