
Havaintoja ladattavan hybridiauton käytöstä
Yhtenä pienenä askeleena liikenteen päästöjen vähentämiseksi päätin siirtyä kohti sähköisempää liikkumista. Alla on vuoden ajan ollut Volvon XC60 T8 -mallin ladattava hybridi. Mutta ratkaiseeko se liikenteen päästöongelmat?
Suhde autoiluun
Paljastettakoon ensin muutamia faktoja minusta autoilijana. Suhdettani autoihin kuvailisin sanalla vaihteleva. Olen kiinnostunut niiden teknisistä ratkaisuista ja muotoilusta. Erityisesti klassikkoautot saavat pulssini kiihtymään, mutta olen toistaiseksi välttynyt sellaisen hankkimiselta.
Toisaalta aika ajoin suhteeni autoihin etääntyy välinpitämättömäksi, jolloin käytän autoa vain intohimottomana välttämättömyyshyödykkeenä siirtymiseen paikasta A paikkaan B. Näitä kahta ääripäätä täydentää tietysti se, että olen työni vuoksi jatkuvasti tekemisissä autojen kanssa. Ajan melko vähän, korkeintaan 17 000 km vuodessa ja noin puolet ajoistani on työmatkoja.
Minulle yksi keskeisimpiä auton mahdollistamia arvoja on liikkumisen vapaus ja riippumattomuus.
Ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin
Miten ladattava hybridi on toiminut näissä puitteissa? Aloitetaan hyvistä kokemuksista. Kaikkine teknisine ratkaisuineen autoni on vaikuttava laite. Yleinen laatuvaikutelma on hyvä ja sähkö- ja polttomoottori toimivat saumattomasti yhteen. Sähköllä on mukava ajaa ja tarvittaessa polttomoottori tulee mukaan lähes huomaamatta.
Matkat kotoa konttorille ja takaisin voin ajaa sähköllä, koska pystyn lataamaan autoa verkkovirralla molemmissa päissä. Tämänkokoisen akun täyteen lataamiseksi se riittää. Olen myös huomannut ajokäyttäytymiseni muuttuneen. Yritän jatkuvasti maksimoida sähköllä ajettavan matkan, mikä tarkoittaa aiempaa maltillisempaa kaasupolkimen käyttöä ja ennakoivaa ajoa.
Paketissa olisi kuitenkin paljon parannettavaakin. Useimmat nykyiset hybridiautot, kuten tämäkin, on ladattu kaikilla tekniikan viimeisimmillä hienouksilla ja mallisarjan varusteilla. Tällä mahdollistetaan kermankuorintahinnoittelu. Näin ollen ne jäävät hintansa puolesta monen autoilijan saavuttamattomiin.
Hiilidioksidipäästöjen alentamisen näkökulmasta taas ei ole järkevää, että sähkömoottorin käyttösäde on maksimissaan 40 kilometriä, mutta polttomoottoriin on ladattu potkua yli 300 hevosvoimaa. Järkevämpi yhtälö olisi vaikkapa 100 kilometrin käyttösäde sähkömoottorilla ja tämän kyljessä paljon matalatehoisempi ja siten kulutukseltaan niukempi polttomoottori. Nyt kun akusta loppuu virta, kuluu polttoainetta sitten senkin edestä.
Kuluttaja on ymmällään
Juuri tämän takia henkilön, joka harkitsee ladattavan hybridiauton ostoa, on syytä arvioida omia ajotarpeitaan. Jos ajoa kertyy paljon ja nimenomaan pitkistä kertamatkoista, ladattava hybridi ei ole päästöjen alentamisen näkökulmasta oikea valinta.
Tämä ongelma leimaa koko tämän hetkistä keskustelua autoilusta ja päästöjen vähentämisestä. Näkemyksiä on monenlaisia, osa keskenään ristiriitaisia ja toiset jopa väärin perustein esitettyjä. Yhteistä monelle on se, että kuvitellaan yhden ratkaisun hoitavan kaikki ongelmat kerralla. Hybridiautot yksinään eivät ole ratkaisu. Kuten eivät sähköautotkaan, polttomoottoreiden ja parkkipaikkojen kieltäminen tai sähköpyörien tukiaiset.
Kulloinkin oikeat ratkaisut riippuvat tilannesidonnaisista muuttujista. Yhden ajokäyttöön kestävin on hybridi, toiselle se on täyssähkö, kolmannelle vähäpäästöinen uusi diesel. Tämä tekee asioista toki hieman monimutkaisempia kuin haluaisimme. Oma kärsimättömyytemme yhdessä klikkijournalismin toimintalogiikan kanssa huutaa helppoja ratkaisuja ja räiskyviä otsikoita.
Kirjoittaja: Petteri Pihlas, toimitusjohtaja - LeasePlan Finland