Estäisikö automaattijarrutusjärjestelmä hirvikolareita?

Artikkelin lukuaika: 1 minAutoilun vinkit
Ruotsissa analysoitiin vuosina 2005-2016 tapahtuneita hirvikolareita. Tutkimuksen mukaan iso osa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista olisi ollut vältettävissä uusimmalla tekniikalla.
Jaa tämä artikkeli

Folksam analysoi kaikki Ruotsissa vuosina 2005-2016 kuolemaan johtaneet onnettomuudet, joissa olivat osapuolina hirvi ja henkilöauto. Kaikkiaan kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli 47. Tutkimuksessa selvitettiin onnettomuuksien olosuhteita sekä niiden mahdollista vähentämistä modernilla teknologialla.

Jokaisen onnettomuuden kohdalla Folksam analysoi myös sitä, miten todennäköistä on, että pimeänäkötekniikalla varustettu automaattijarrutusjärjestelmä olisi havainnut hirven ja ehtinyt jarruttaa niin, että onnettomuudessa olisi vältytty kuolonuhreilta. Kaikissa onnettomuustapauksissa mitattiin vapaa näkyvyys 60 metriä ennen onnettomuuspaikkaa.

Automaattijarrutusjärjestelmän kantaman oletettiin olevan enimmillään 60 metriä ja 24 astetta poikittaissuunnassa näkyvyydestä riippumatta. Automaattijarrutus jarruttaa auton pysähdyksiin enintään sekunnin ajaksi, mikäli yhteentörmäykseen lasketaan olevan tarpeeksi aikaa.

Tutkimus osoittaa, että kuolemaan johtava hirvionnettomuus tapahtuu yleensä suoralla tieosuudella ja pimeässä auton nopeuden ollessa törmäyshetkellä vähintään 70 kilometriä tunnissa. Useimmiten kuljettaja ei ehdi jarruttaa ennen yhteentörmäystä, toteaa Folksamin liikenneturvallisuustutkija Anders YdeniusFolksamin tiedotteessa.

Tiedämme jo entuudestaan, että jos auton nopeus on törmäystilanteessa alle 70 kilometriä tunnissa, henkiinjäämisen todennäköisyys on huomattavasti suurempi.

Tulosten mukaan jopa 45 prosenttia kaikista analysoiduista kuolemantapauksista olisi mahdollisesti ollut vältettävissä, jos autossa olisi ollut pimeänäkötekniikalla varustettu automaattijarrutusjärjestelmä. Järjestelmä olisi tunnistanut kohteen ja laskenut auton nopeuden alle 70 kilometriin tunnissa.

Hirvistä varoittavan liikennemerkin kohdalla on syytä höllätä kaasua

Varoitusmerkkien paikat tarkistetaan joka toinen vuosi ja ne määritellään onnettomuustilastojen sekä hirvien tienylityspaikkojen perusteella.

Hirvieläimistä varoittavat merkit tulee jokaisen huomioida ja ottaa tosissaan, koska ne sijoitetaan oikeasti vaarallisiin hirvien tienylityspaikkoihin, muistuttaa liikenneturvallisuusinsinööri Anne-Maria Pesonen Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

Jaa tämä artikkeli
Julkaistu 18. elokuuta 2019
Oliko tästä artikkelista apua?

Artikkeliin liittyviä aiheita
18. elokuuta 2019
Jaa tämä artikkeli

Aiheeseen liittyvää

Tiedotteet
Viruspandemian vaikutukset autoteollisuuteen03 huhtikuu 2020 - Artikkelin lukuaika: 1 minArrowRight
Autoilun vinkit
Suomalaiset arvostavat autojen turvatekniikkaa18 elokuu 2019 - Artikkelin lukuaika: 1 minArrowRight
Autoilun vinkit
Uusi auto 10-20 prosenttia vanhaa turvallisempi18 elokuu 2019 - Artikkelin lukuaika: 1 minArrowRight