
Estäisikö automaattijarrutusjärjestelmä hirvikolareita?
Ruotsissa analysoitiin vuosina 2005-2016 tapahtuneita hirvikolareita. Tutkimuksen mukaan iso osa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista olisi ollut vältettävissä uusimmalla tekniikalla.
Folksam analysoi kaikki Ruotsissa vuosina 2005-2016 kuolemaan johtaneet onnettomuudet, joissa olivat osapuolina hirvi ja henkilöauto. Kaikkiaan kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli 47. Tutkimuksessa selvitettiin onnettomuuksien olosuhteita sekä niiden mahdollista vähentämistä modernilla teknologialla.
Jokaisen onnettomuuden kohdalla Folksam analysoi myös sitä, miten todennäköistä on, että pimeänäkötekniikalla varustettu automaattijarrutusjärjestelmä olisi havainnut hirven ja ehtinyt jarruttaa niin, että onnettomuudessa olisi vältytty kuolonuhreilta. Kaikissa onnettomuustapauksissa mitattiin vapaa näkyvyys 60 metriä ennen onnettomuuspaikkaa.
Automaattijarrutusjärjestelmän kantaman oletettiin olevan enimmillään 60 metriä ja 24 astetta poikittaissuunnassa näkyvyydestä riippumatta. Automaattijarrutus jarruttaa auton pysähdyksiin enintään sekunnin ajaksi, mikäli yhteentörmäykseen lasketaan olevan tarpeeksi aikaa.
– Tutkimus osoittaa, että kuolemaan johtava hirvionnettomuus tapahtuu yleensä suoralla tieosuudella ja pimeässä auton nopeuden ollessa törmäyshetkellä vähintään 70 kilometriä tunnissa. Useimmiten kuljettaja ei ehdi jarruttaa ennen yhteentörmäystä, toteaa Folksamin liikenneturvallisuustutkija Anders YdeniusFolksamin tiedotteessa.
– Tiedämme jo entuudestaan, että jos auton nopeus on törmäystilanteessa alle 70 kilometriä tunnissa, henkiinjäämisen todennäköisyys on huomattavasti suurempi.
Tulosten mukaan jopa 45 prosenttia kaikista analysoiduista kuolemantapauksista olisi mahdollisesti ollut vältettävissä, jos autossa olisi ollut pimeänäkötekniikalla varustettu automaattijarrutusjärjestelmä. Järjestelmä olisi tunnistanut kohteen ja laskenut auton nopeuden alle 70 kilometriin tunnissa.
Hirvistä varoittavan liikennemerkin kohdalla on syytä höllätä kaasua
Varoitusmerkkien paikat tarkistetaan joka toinen vuosi ja ne määritellään onnettomuustilastojen sekä hirvien tienylityspaikkojen perusteella.
– Hirvieläimistä varoittavat merkit tulee jokaisen huomioida ja ottaa tosissaan, koska ne sijoitetaan oikeasti vaarallisiin hirvien tienylityspaikkoihin, muistuttaa liikenneturvallisuusinsinööri Anne-Maria Pesonen Keski-Suomen ELY-keskuksesta.