Autoetu on osa palkitsemista

Yrityksen autopolitiikka on konkreettinen teko sitoa yhteen yrityksen arki, arvot ja yrityskulttuuri. Yrityksen työntekijä on parhaimmassa tapauksessa työnantajansa brändilähettiläs liikkuessaan työsuhdeautollaan. Hän viestii autolla aina ja kaikkialla yrityksensä brändistä.

Autopolitiikalla on vahva linkki yrityksen liiketoimintaan, eli sen on oltava liiketaloudellisesti kestävällä pohjalla. Silloin yrityksen tarjoama autoetu ei ole pelkkä kuluerä. Lisäksi autopolitiikasta löytyvä autoetu koetaan usein myös palkitsevana ja motivoivana asiana työntekijöiden keskuudessa.

Autoetu on osa yrityksen palkitsemiskäytäntöjä. Erityisesti aloilla, joilla kilpailu osaajista on kovaa, autoetu voi olla merkittävä kilpailutekijä työntekijöiden rekrytoinnissa ja sitouttamisessa.

Suorittavissa työtehtävissä kuten huolto- ja korjaustehtävissä, autoedun tarkoituksenmukaisuus työtehtävien kannalta ja kustannustehokkuus ovat ensisijaisia tekijöitä. Monissa tehtävissä autoetu on työväline, jolloin auton valintaan vaikuttavat myös turvallisuus ja työsuojelun näkökulmat. Paljon liikkuvalle työntekijälle onkin hyvä tarjota esimerkiksi ajo-opetusta.

Autopolitiikkaa laadittaessa on myös kiinnitettävä huomiota siihen, miten yritys haluaa autopolitiikalla viestiä arvoistaan. Tähän liittyy keskeisenä asiana esimerkiksi työsuhdeautoihin sallittavat käyttövoimat

Vastuullisuuden merkityksen korostuessa jatkuvasti, pitää autopolitiikan kivijalkana olla kuitenkin myös tarkoituksenmukaisuus eli se, missä olosuhteissa työntekijät autoaan tarvitsevat. Autopolitiikkaa määriteltäessä tuleekin miettiä, onko työsuhdeauton käyttö pääasiassa lyhyttä kaupunkiajoa, löytyykö matkan varrelta lataustolppia hyvin välimatkoin vai ajaako työntekijä pitkiä taipaleita ympäri maan?

Autoetu on rekrytoinnissakin osa työnantajan mielikuvaviestintää. Palkitsemisen näkökulmasta on tärkeää, että autoetu koetaan etuna, ja autoedun myöntämisperiaatteet ovat oikeudenmukaiset ja johdonmukaiset.

Henkilöstölle ja rekrytoitaville on tärkeää avata ymmärrettävästi, mistä lähtökohdista autopolitiikka rakentuu: Ketkä ovat autoetuun oikeutettuja ja miksi? Liittyykö autoetu esimerkiksi työtehtävän senioriteettiin tai työtehtävän hoitamiseen? Kenellä on käyttöetu ja kenellä mahdollisuus vapaaseen autoetuun?

Autoedun saajaa kiinnostaa usein myös miten autoetu vaikuttaa kokonaispalkkaan, verotukseen ja mikä merkitys yksityisajoilla on. Uutena asiana on hyvä huomioida esimerkiksi, että verottaja katsoo sähköauton lataamisen yrityksen tiloissa verotettavaksi työsuhde-eduksi. Tämä koskee vain käyttöetua tai jos ladattava sähköauto on työntekijän oma auto. Vapaassa autoedussa lataaminen kuuluu autoetuun.

Yrityksellä on hyvä olla jo ennen rekrytointia valmis tietopaketti, jossa autoedun vaikutukset avataan rekrytoitavalle. Tämä paketti kannattaa miettiä tarkasti rekrytoitavan näkökulmasta eli mitkä asiat ovat hänelle oleellisia.

Kun nämä asiat kerrotaan jo rekrytointitilanteessa, vältytään myöhemmiltä väärinkäsityksiltä. Jos autopolitiikka muuttuu, pitää muutokset ja niiden syyt avata kaikille, joita autoetu koskee.

Vaikka autoetu nähdään osana palkitsemista, riippuu sen houkuttelevuus paljon henkilön elämäntilanteesta: mikä merkitys autoilulla on hänelle? Työpaikan lähellä ja kaupungin keskustassa asuva sinkku ei välttämättä arvosta autoetua samalla tavalla kuin lapsiperheen arkea pyörittävä työntekijä.

Toiselle riittää pieni ja kätevä kauppakassimallinen täyssähköauto ja toinen tarvitsee dieselfarmarin, jolla pääsee kiertämään asiakkaiden luona ja perheen kanssa harrastusten pariin. Autoilutapojen muuttuessa yritysten olisi hyvä pohtia myös yhteiskäyttöautoja osana autopolitiikkaa.

Kansainvälisten yritysten kohdalla autopolitiikkaan tulee lisäkierrettä, kun autoedun verotuskäytännöt vaihtelevat maasta toiseen. Näin yhdessä maassa edullinen autoetu voikin muuttua työntekijälle tai yritykselle kalliiksi, kun työntekemisen sijaintimaa muuttuu.