Autoetu on osa palkitsemista

Yrityksen autopolitiikka on osa sen henkilöstöpolitiikkaa ja työnantajabrändiä. Henkilöstökonsultti Riikka Kirjavainen kertoo, miten autopolitiikka sidotaan osaksi HR:n toimintaa ja tavoitteita.

Autopolitiikka

Yrityksen autopolitiikka on konkreettinen teko sitoa yhteen yrityksen arki, arvot ja yrityskulttuuri. Yrityksen työntekijä on työnantajansa brändilähettiläs liikkuessaan työsuhdeautollaan. Hän viestii autolla aina ja kaikkialla yrityksensä brändistä.

”Autopolitiikan pitää olla yhteneväinen sen tarinan kanssa, mitä yritys on ja haluaa olla sekä mikä yritykselle on tärkeää”, Wise Consultingin henkilöstökonsultti Riikka Kirjavainen sanoo.

Autopolitiikalla on vahva linkki yrityksen liiketoimintaan eli sen on oltava liiketaloudellisesti kestävällä pohjalla. Silloin yrityksen tarjoama autoetu ei ole pelkkä kuluerä.

”Autoedun kustannusvaikutukset on aina huomioitava. Samalla kun autoedun on oltava kustannustehokasta, se on koettava myös palkitsevana ja motivoivana.”

Palkitsemista, brändiä ja kustannustehokkuutta

Autoetu on osa yrityksen palkitsemiskäytäntöjä. Erityisesti aloilla, joilla kilpailu osaajista on kovaa, autoetu voi olla merkittävä kilpailutekijä työntekijöiden rekrytoinnissa ja sitouttamisessa.

Suorittavissa työtehtävissä kuten huolto- ja korjaustehtävissä, autoedun tarkoituksenmukaisuus työtehtävien kannalta ja kustannustehokkuus ovat ensisijaisia tekijöitä.

”Auto on monissa tehtävissä työväline, jonka työnantaja tarjoaa liikkuvalle työntekijälle. Silloin valintaan vaikuttavat turvallisuus ja työsuojelun näkökulmat. Paljon liikkuville työntekijöille kannattaa myös miettiä erikoisolosuhteiden ajo-opetuksen tarjoamista”, Kirjavainen sanoo.

Autopolitiikkaa laadittaessa yrityksessä on myös kiinnitettävä huomiota siihen, miten yritys haluaa autopolitiikalla viestiä arvoistaan.

”Vastuullisuus ja ympäristökysymykset nousevat keskeisiksi teemoiksi. Jos itse olisin HR-päättäjä, miettisin, miten luomme taloudellisesti ja vastuullisesti kestävän autopolitiikan. Tähän liittyy keskeisenä käyttövoima: rajataanko työsuhdeautovalinta pelkästään hybrideihin vai onko työntekijöillä mahdollisuus valita myös muita käyttövoimia? Oleellista on ohjata autopolitiikkaa ja autokantaa päästörajojen mukaan.”

Vaikka vastuullisuuden merkitys korostuu jatkuvasti, pitää autopolitiikan kivijalkana olla tarkoituksenmukaisuus eli se, missä olosuhteissa työntekijät autoaan tarvitsevat. Onko auton käyttö pääasiassa lyhyttä kaupunkiajoa, missä lataustolppia on tiheässä vai pitkiä taipaleita ympäri maan?

Tärkeä osa rekrytointia

Autoetu on rekrytoinnissakin osa työnantajan mielikuvaviestintää. Palkitsemisen näkökulmasta on tärkeää, että autoetu koetaan etuna, ja autoedun myöntämisperiaatteet ovat oikeudenmukaiset ja johdonmukaiset.

”Autopolitiikka on osa henkilöstön palkitsemista ja siksi sen periaatteiden pitää olla johdonmukaiset. Ne pitää voidaan viestiä avoimesti ja läpinäkyvästi sekä henkilöstölle että rekrytoitaville”, Kirjavainen muistuttaa.

Henkilöstölle ja rekrytoitaville on tärkeää avata ymmärrettävästi, mistä lähtökohdista autopolitiikka rakentuu. Kerrotaan, ketkä ovat autoetuun oikeutettuja ja miksi. Liittyykö autoetu esimerkiksi työtehtävän senioriteettiin tai työtehtävän hoitamiseen? Kenellä on käyttöetu ja kenellä mahdollisuus vapaaseen autoetuun?

Autoedun saajaa kiinnostaa, miten autoetu vaikuttaa kokonaispalkkaan, verotukseen ja mikä merkitys yksityisajoilla on. Uutena asiana on hyvä huomioida esimerkiksi, että verottaja katsoo sähköauton lataamiseen yrityksen tiloissa verotettavaksi työsuhde-eduksi, 30 euroa per kuukausi. Tämä koskee vain käyttöetua tai jos ladattava sähköauto on työntekijän oma auto. Vapaassa autoedussa lataaminen kuuluu autoetuun.

”Yrityksellä on hyvä olla jo ennen rekrytointia valmis tietopaketti, jossa autoedun vaikutukset avataan rekrytoitavalle. Tämä paketti kannattaa miettiä tarkasti rekrytoitavan näkökulmasta eli mitkä asiat ovat hänelle oleellisia.”

Kun nämä asiat kerrotaan jo rekrytointitilanteessa, vältytään myöhemmiltä väärinkäsityksiltä. Jos autopolitiikka muuttuu, pitää muutokset ja niiden syyt avata kaikille, joita autoetu koskee.

Joustoa ja räätälöintiä

Vaikka autoetu nähdään osana palkitsemista, riippuu sen houkuttelevuus paljon henkilön elämäntilanteesta: mikä merkitys autoilulla on hänelle? Työpaikan lähellä ja kaupungin keskustassa asuva sinkku ei välttämättä arvosta autoetua samalla tavalla kuin lapsiperheen arkea pyörittävä työntekijä.

Toiselle riittää pieni ja kätevä kauppakassimallinen täyssähköauto ja toinen tarvitsee dieselfarmarin, jolla pääsee kiertämään asiakkaiden luona ja perheen kanssa harrastusten pariin. Autoilutapojen muuttuessa yritysten olisi hyvä pohtia myös yhteiskäyttöautoja osana autopolitiikkaa.

Kansainvälisten yritysten kohdalla autopolitiikkaan tulee lisäkierrettä, kun autoedun verotuskäytännöt vaihtelevat maasta toiseen. Näin yhdessä maassa edullinen autoetu voikin muuttua työntekijälle tai yritykselle kalliiksi, kun työntekemisen sijaintimaa muuttuu.

”Kaikkiin toimintamaihin soveltuva autopolitiikka on haasteellinen. Toisaalta tässäkin pitää muistaa perusperiaate eli autopolitiikan tulee olla työntekijöille oikeudenmukainen, yhdenmukainen ja johdonmukainen. Käytännön toteutus tapahtuu sitten paikallisen käytännön ja lainsäädännön mukaan” Kirjavainen sanoo.