2018 oli autoilun hullu vuosi

Vuosi 2018 oli suomalaiselle automarkkinalle mullistusten vuosi, joka sai autoalaa läheltä seuraavienkin ajatukset pyörälle. Vuoden iskusanaksi muodostui WLTP, uusi kansainvälinen, tarkempi päästömittaustapa.

Vuoden 2018 alkupuoliskolla ensimmäiset autovalmistajat marssittivat esiin uudet WLTP:n vaatimat – ja sitä myöten korkeammat- simuloidut NEDC-päästömittausluvut, minkä seurauksena CO2-lukuun sidotut ajoneuvoverot nousivat. Syyskuun alusta siirryttiin käyttämään todellisia mitattuja WLTP-lukuja ja samalla uusia WLTP-pohjaisia verotaulukoita. Automaailma pidätti henkeään.

Seurauksena oli autojen, myös työsuhdeautojen, selkeä verojen ja siten hinnan nousu. Oli tarjolla alkuperäisiä NEDC-tyypitettyjä autoja ja korkeampia simuloidulla NEDC-päästöluvulla olevia autoja ja sitten vielä vähän korkeampia WLTP:n mukaisia autoja, kera uusien verotaulukoiden. Saman auton saattoi näin ollen saada autokauppiaan varastosta aivan eri hinnalla kuin tilaamalla uuden tehtaalta. Auto oli täysin sama ja kulutti saman kuin ennenkin, mutta verotus ja hinnastoista löytyvät kulutus- ja päästötiedot muuttuivat. Nousseet päästölukemat eivät myöskään enää mahtuneet yritysten autopolitiikoissa asetettuihin päästörajoihin.

Hämmennys oli suuri ja markkinahäiriö valmis. Kuluttajalle ei ollut selvää mitä auto tulisi lopulta maksamaan tai millaiseksi autoedun verotusarvo muodostuisi. Tavoitteena oli kokonaisuudessaan veroneutraali muutos, suurempipäästöisiä autoja lukuun ottamatta. Nopeasti kävi kuitenkin ilmi, että autoverotus nousee kautta linjan.

Mediassa alettiin huhuilla veromuutoksen korjauksesta. Eikä huhuiltu turhaan. Verotusta korjattiin jo muutaman kuukauden kuluttua palaten hyvin lähelle vanhaa NEDC-pohjaista verotustasoa.

Kaiken tämän jälkeen Suomi oli Euroopassa ensimmäinen maa, joka otti WLTP-päästömittauksen käyttöön ja sopeutti kansalliset säädöksensä vastaamaan sitä. Hinnatkin normalisoituivat nopeasti. Muut Euroopan maat seurasivat perässä omilla aikatauluillaan ja uuteen WLTP-mittaukseen siirtyminen hidasti huomattavasti koko Euroopan autokauppaa.
WLTP-päästömittaustapa tuli syyskuun 2019 alusta alkaen koskemaan myös pakettiautoja. Tämä ei vaikuttanut mitenkään pakettiautojen hintoihin tai kysyntään

Autopolitiikka kuntoon

Yritykset päivittävät kiivaasti autopolitiikkojaan vastaamaan uusia päästörajoja. Kuluttajahinnat asettuivat paikoilleen verokorjauksen myötä ja nyt odotetaan koronapandemian vaikutuksia hintoihin, toimitusketjuihin sekä yleisesti autokauppaan.

Vuonna 2018 voimaan astunut päästömittaustapa näkyy jo automalleissa, samoin kuluttajien kasvava kysyntä kestävämmälle ajamiselle. Pöhinä ja tarve on suuri, mutta selkeitä vastauksia sen sijaan vähemmän: ongelmattomia autoja ole vielä olemassakaan. Niin autopolitiikan laatijat kuin kuluttajatkin kaipaavat riippumatonta tukea, miten räätälöidä kestävämpi autoilu omiin lähtökohtiin.